Syöpäjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet

Syöpä on suuri haaste kansanterveydelle. Väestörakenteen muuttuessa uusien syöpätapausten vuosittainen määrä kasvaa ennusteiden mukaan nykyisestä 30 000 tapauksesta 40 000 tapaukseen vuoteen 2025 mennessä. Syövän esiintyvyyden ja syiden tutkimus on olennaista syövän ehkäisyssä. Syövän ennuste on merkittävästi parantunut muun muassa paremman diagnostiikan ja hoidon ansiosta. Syövästä parantuneiden ja syövän kanssa elävien ihmisten määrä kasvaa huomattavasti.

Syöpäjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2015-2019

Syövän varhainen toteaminen, hoito, hoiva ja muu tuki turvattava

Syövän hoidossa on olennaista, että syöpä todetaan varhain ja että tarpeenmukaiseen hoitoon pääsee nopeasti. Valtaosa diagnostiikasta ja hoidosta on voitava toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa. Seulontojen ja muun varhaisdiagnostiikan laatu ja saatavuus on turvattava ja hoitoon pääsyä nopeutettava.

Jokaiselle potilaalle tulee taata laadukas oireenmukainen hoito ja tarvittaessa saattohoito. Perusterveydenhuollon henkilöstön oireenmukaisen hoidon osaamista on syytä kehittää.

Tarvitsemme entistä enemmän voimavaroja syövän diagnostiikkaan, hoitoon, seurantaan, kuntoutukseen ja psykososiaaliseen tukeen. Lapsena ja nuorella iällä syöpään sairastuneiden hoitoon ja seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Syövän hoitoon pääsylle tulee asettaa sitovat ja aktiivisesti seurattavat enimmäisaikarajat. On varmistettava, että syövän hoidossa on riittävästi henkilökuntaa potilasmäärän kasvaessa. Syövän diagnostiikassa, hoidossa ja hoivassa on varmistettava niin alueellinen kuin sosioekonominenkin tasa-arvo.

Kansallinen syöpäkeskus perustettava

Syöpäkasvaimen synty- ja leviämismekanismien tutkimus luo perustan vaikuttaville hoidoille. Jotta potilaat saavat hyödyn uusista hoitoinnovaatioista, tarvitaan tutkimusta, joka varmistaa hoitojen tehon ja turvallisuuden, kehittää hoitokäytäntöjä sekä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuuden ja palveluiden taloudellisen kestävyyden. Hoitosuositusten tulee perustua parhaaseen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Kansallinen syöpäkeskus mahdollistaa sen, että lääketieteellisen tutkimuksen tulokset voidaan siirtää tehokkaasti käytäntöön.

Kansallinen syöpäkeskus tulee perustaa, jotta rajalliset voimavarat voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kansallinen syöpäkeskus edistäisi syöpätutkimusta ja tutkimustiedon käyttöönottoa, antaisi hoitosuosituksia sekä koordinoisi vaativan hoidon valtakunnallista työnjakoa ja suurten investointien toteutusta.

Kansansairauksien ehkäisyohjelma käynnistettävä

Tärkeimmät kansansairautemme – syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Kansansairauksien esiintyvyyttä voidaan vähentää merkittävästi vaikuttamalla muutamaan näille sairauksille yhteiseen taustatekijään. Alkoholi- ja tupakkatuotteiden käytöstä johtuvat haitat aiheuttavat huomattavia terveysongelmia ja lisäävät merkittävästi terveyseroja. Siksi niiden käytön vähentäminen on välttämätöntä. Yhtä lailla on tuettava terveellistä ravitsemusta ja painonhallintaa, liikunnallisuuden lisäämistä sekä henkisten voimavarojen vahvistamista.

Kansansairauksien ehkäisyohjelman tulee tukea terveyttä edistäviä elinympäristöjä ja tehdä terveellisten elintapojen valitseminen helpoksi ja houkuttelevaksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on muun muassa edistettävä terveellistä joukkoruokailua, vahvistettava verotuksen terveysperusteisuutta sekä suojattava erityisesti lapsia ja nuoria tupakalta, alkoholilta ja ruualta, jossa on runsaasti energiaa ja vähän ravintoaineita. Turvallisia, liikunnallisuutta ja muuta hyvinvointia edistäviä ympäristöjä luodaan yhteiskuntapolitiikan ja erityisesti yhteiskuntasuunnittelun keinoin. Päätöksiä tehtäessä tulee arvioida niiden hyvinvointi- ja terveysvaikutukset. Toimia suunniteltaessa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että toimet johtavat terveyserojen vähenemiseen väestöryhmien välillä.